logo

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Ristiriitainen rottinki

TRENDI

Rottinki on in, ainakin jos uusia sisustuslehtiä on uskominen. Romanttinen, kesäinen, nostalginen ja ympäristöystävällinen materiaali on tullut takaisin!

Oma suhteeni rottinkiin on ristiriitainen. Opiskelijakämppäni nojatuoli on vanha huovilla verhoiltu rottinkituoli, epämukava ja ei niin kaunis... Ja myöhemmin ensimmäisen oman kotini terassikalusteena oli valkoinen, sievä ja pieni kokonaisuus. Kaunis ja käytännöllinen. Molemmista olen luopunut, koska niiden aika on mennyt ohi. Tilalle on tullut uutta.

Ainoat rottinkiset esineet, joista en ole halunnut luopua ovat pappani tekemät rottinkijakkarat ja ompelukori. Aina en ole niistä pitänyt - välillä poloiset ovat odottaneet vuoroaan vinttikomeroissa ja autotalleissa. Viimeiset vuodet ne ovat kuitenkin olleet kodissani käyttöesineinä vaikka niissä näkyy jo vuosien patina. Niillä on ollut aivan valtavasti tunnearvoa.

 
Muistan, miten jännityksellä odotin, kun pääsin pappani kanssa liottamaan rottinkia ennen punomista. Miten kymmenen litran kurkku- tai punajuuripurkki tyhjennettiin, pestiin ja käsiteltiin tuolin sisuksen tukirakenteeksi, rankoja kannattamaan. Miten ensimmäiset pujotukset tehtiin ja miten työt pikkuhiljaa saivat lopullisen muotonsa.


Trooppisissa metsissä nopeasti kasvavat rottinkipalmut ovat ympäristöystävällinen materiaali. Sademetsien liikahakkuut tosin uhkaavat tämänkin ekologisen raaka-aineen tulevaisuutta.

Terasseilla ja verannoilla alun perin suosioon tulleet rottinkikalusteet ovat tulleet niin sanotusti salonkikelpoisiksi ja päätyneet osaksi sisätilojen sisustuksia. Itse pidän nyt  ilolla esillä pappani käsityöt, mutta laajempaa rottinkivalikoimaa en tällä hetkellä kaipaa. Ellen sitten hurahda trendin vietäväksi:).


Papan tekemä lankakori on oikeasti hieno. Taitavaa ja siistiä käsityötä. Rakkaudella tehty, yksilöllisesti lahjan saajaa ajatellen. Tämä on jo toinen korini, pikkutyttönä sain pikkuisen korin, pieniä kutomisia varten. Muistan vieläkin, miten siitä iloitsin. Ja nyt kadun, että elämäni saatossa olen sen hukannut.


Terveisin,

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti