kotiliesi

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Sudenkorento-makramee istahti makkariimme

Odotin innolla uuden seinävaatteemme, makrameen saapumista. Se matkusti Matkahuollon mukana Kotkasta Porvoon ohi Vantaalle ja saapui sitten Vantaan lajittelukeskuksen kautta takaisin Porvooseen. Mutkikasta, ajattelin, mutta lopetin ihmettelyn, kun vihdoin sain paketin saapumisilmoituksen. Harvoin olen odottanut mitään tilaamaani tuotetta näin paljon.


Tilaustyönä kotimaiselta tekijältä

Olin tilannut Emilia Fromholzin makrameen, tilaustyön, jonka tekemiseen menee kahdesta kolmeen viikkoa. Nuori tekijä on löytänyt itselleen rakkaasta harrastuksestaan toimeentulon. Hän valmistaa ja myy tuotteitaan toiminimen kautta netissä.

Työ on taitavasti tehty, huolellisesti viimeistä piirtoa myöten. Emilia on antanut tälle työlleen nimeksi Sudenkorento. Se on näyttävä ja suurikokoinen. Materiaalina käytetään 80 % kierrätyspuuvillaa. Mukana tulee kiinnitystanko käsittelemättömästä puusta.


Taustalla pitkä käsityön historia

Makrameen juuret johtavat arabilaiseen kulttuuriin - mattojen ja tekstiilien ylimääräiset langat alettiin punoa reunakoristeiksi. Tekniikka perustuu erilaisiin solmuihin ja niiden yhdistämiseen. Työt voivat olla pieniä tai suuria, myös kukka-amppelit voi solmia samalla tekniikalla. 

Hyvä ystäväni solmi aikanaan kukka-amppeleita omien puutarha-alan opintojensa rahoittamiseksi. Välillä makrameet unohdettiin sisustuselementteinä lähes täysin, mutta nyt ne ovat palanneet entistä upeampina ja monimuotoisempina.


Suurikokoinen makramee korvaa sängyn päädyn tarpeen. Se on eläväpintainen, luonnonmukainen. Ajaton ja käsityönä tehty.


Vielä hetki sitten makuuhuoneessamme juotiin työmaakahvit suojapapereiden keskellä, kun kaikki pinnat katosta lattiaan uusittiin. Mikä helpotus nyt onkaan, kun voi asettua valmiiseen tilaan nukkumaan.


Luonto innoittajana

Makuuhuoneemme parhaita puolia on ikkunoista aukeava näköala suoraan luontoon. Heti herättyään voi aistia auringon, myrskyn tai syksyn väriloiston.

Luonto oli myös innoittajani makrameen hankintaan. Luonnon materiaaleista käsin tehty seinävaate sopi mielestäni tilan tyyliin. Kuluneena kesänä pihapiirissämme oli lisäksi poikkeuksellisen paljon sudenkorentoja, pitkälle syyskuuhun saakka.


Hauska yhteensattuma on myös, että vasta päättyneiden Habitare-messujen Signals-osastolla nostettiin esiin sudenkorennot luonnon ja veden elementteinä.




Terveisin,

perjantai 13. syyskuuta 2019

Alberto Alessi ja vesikannun tarina

Muotoilun maestro, italialaisen designtalo Alessin pääjohtaja Alberto Alessi on tänä vuonna Habitare-messujen kansainvälinen ystävä. Hän esitteli messuilla pitämässään esityksessä italialaisten designtehtaiden historiaa ja lähes sata vuotta vanhan Alessin yritystarinan, vuodesta 1921 alkaen.

Alberto Alessi totesi, että hän syntyi teekannuun isänsä (born in a teapot) kuumimpina suunnitteluvuosina. Itse hän tuli mukaan yrityksen toimintaan 1970-luvulla. Alessi nosti esiin yrityksen historian merkittäviä designereita ja ikonisiksi tulleita Alessi-tuotteita. Yksi niistä on viheltävä vedenkeitin, Kettle 9091, jonka saksalaissyntyinen, Milanoon muuttanut designer Richard Sapper suunnittelu vuonna 1983. Tuote on yhä Alessin tuotannossa. Se on klassikko, joka yhä kuuluu myös eniten myytyjen tuotteiden listalle.


Viheltää Reinin jokilaivojen innoittamaa melodiaa


Innostuin tarinasta valtavasti, sillä minulla on Kettle 9091. Alessin kertoman mukaan kannun suunnittelija Sapper halusi kannuun vihellyksen, joka toi hänelle mieleen lapsuuden runolliset muistot Rein-joen varrelta. Reinin jokilaivat vihelsivät päivästä toiseen hänen lapsuuden maisemissaan. Sapperille oli tärkeää, että vesikannun vihellys kuulostaisi miellyttävältä, jopa melodiselta. Hän haki tuotteeseen ainutlaatuisuutta.


Saksalainen sitkeys palkittiin


Niin sitten etsittiin sopivan melodian tuottamiseen sopivaa menetelmää. Alessi totesi, että tuotteen suunnittelu oli jo vähällä tyssätä siihen, että sopivaa ratkaisua ei tuntunut löytyvän. Lopulta saksalainen sitkeys ja pedanttisuus tuotti tuloksen: Schwarzwaldin alueelta löytyi tuottaja, joka valmisti melodian synnyttämiseen sopivia pillejä.

Ensiksi löytyi vain a-nuotti, "la", jota muusikot käyttävät soittimien virityksessä. Kehitystyön jälkeen saatiin vesipannua varten "mi" ja "ti" soinnut. Kun vesi alkaa kiehua ja höyry tulee ulos kannusta, kannu alkaa soittaa. Ensin yhtä ääntä ja lopulta pientä melodianpätkää.



Messupuheessaan Alberto Alessi intoutui esittelemään ensimmäisen designvedenkeittimensä ääntä ja sen soittamaa melodiaa. Hän sai yleisön hurmaantumaan.



Miten iloinen olinkaan tämän esityksen kuultuani, sillä se toi vielä paljon lisää syvyyttä minulle muutenkin rakkaaseen tuotteeseen. Nyt tiedän, että kaupunkikotini keittiössä Alessin keitin viheltää melodiaa, joka on syntynyt Reinin jokilaivojen nostalgisten merkkiäänien innoittamana.



Teepussilusikka Tèo


Habitare-messuilla on myös Alessin osasto ja pieni pop-up kauppa. Sillä oli entuudestaan tuttuja designtuotteita, mutta myös uusia tuttavuuksia. Ihastuin taidokkaaseen teepussille tarkoitettuun lusikkaan, Tèoon.
Kun siihen asettaa teekupista nostetun, märän teepussin, voi valuvan nesteen vielä kaataa ulos toisesta, nokkamaisesta päästä. Nerokasta, ajattelin, ja minun oli pakko ostaa tuote.
Sen on Alessille suunnitellut designstudio LUCY.D - Karin Santorso, Barbara Ambrosz.



Terveisin,

keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Singaaleja ja tunnelmia Habitaresta

Vuoden 2019 Habitare-messut avautuivat tänään Helsingin Messukeskuksessa.
Kun kuunnellaan Habitaressa esillä olleita signaaleja, voidaan sanoa, että pyöreä muoto, vesi ja koti kiireettömyyden keitaana tekevät tuloaan. 

Myös sisustamisen suuntausten taustalla ovat yleismaailmalliset megatrendit: ilmastonmuutos, urbanisoituminen, digitalisaatio ja ikääntyvä yhteiskunta. Habitaren Signals-näyttelyssa trendien tuomaa muutosta on haluttu symboloida neljän erilaisen maailman kautta. Vähemmän mutta parempaa, on nyt kulutuksen trendi.


Ajan illuusion on yksi näyttelyn teema

Odottavan aika on todella pitkä ja flow-tilassa tuskin huomaa ajan kulua. Tiimalasi on taas otettu ajan symboliksi. Tämä näkyi vahvasti myös viime kesän Japanin matkallani. Japanilaiset ovat trendianalyytikko Susanna Bjöklundin mukaan myös löytäneet tiimalasille uusia muotoja, kun ovat halunneet muuttaa vallitsevaa aikakäsitystä.
Tiimalasi on mukana myös ns. uuden sukupolven symbolina ilmastonmuutoksen vastaisten mielenosoitusten symboliikassa, jossa se merkitsee katoamista ja sukupuuttoon kuolemista.





Kuplassa kaikki

Kaiken informaation keskellä kiinnitämme helposti huomiota vain meitä kiinnostaviin tai meille tarjottuihin asioihin. Ikämme, sukupuolemme ja taustamme vaikuttavat siihen, mistä kulmasta asioita tarkastelemme. Elämme subjektiivisissa kuplissa ja toisten näkökantoja voi olla vaikea ymmärtää. Erialaisuuden ennakkoluuloton tarkastelu on tarpeen. Sisustuksessa sitä symboloivat pyöreät muodot.





Markku Keräsen värikkään kuplamaalaukset antavat tilaa leikille ja väreille.



Vesi vanhin voitehista

Japanilainen kylpyläkulttuuri, veden voima ja kasvit näkyvät näyttelyssä. Veden katsominen on rauhoittavaa ja vedessä voi rentoutua.
Arvioidaan myös, että tulevaisuudessa maailmassa on yhä enemmän pulaa puhtaasta vedestä. Kun yhden t-paidan tuotantoon käytetään 2720 litraa eli yhden henkilön kolmen vuoden juomavesi, vähemmän ja parempaa on tässäkin hyvä kulutusteema.








Sudenkorentomainen valaisin on hieno toteutus vesihenkisesti teemasta. Alla hienot, veden hennot värit lasimaljakoissa. Vesiteeman väripalettiin on otettu näyttelyssä mukaan myös myrskyn värit.


Empatiaa ja tunnedataa

Ikea on tutkinut, että kodilta haetaan mm. viihtyisyyttä, turvallisuutta, yksityisyyttä. Ja lähes kolmaosa maailman ihmisistä ei tunne oloaan kotoisaksi. Esimerkiksi tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että kodista halutaan luoda tila empatialle ja tunteille. Äänen ja tuoksujen merkitys kasvaa.

Alla oleva, löhöämään houkutteleva sohva on suunniteltu vain olemista varten. Se antaa tilaa.


Kirjat ja kasvit luovat koteihin lämmintä tunnelmaa. On myös tutkittu kaunokirjallisuuden lukeminen opettaa ihmisille myötätuntoa.


 Näyttelyn eri teemat ovat saaneet myös omat värit. Alla on esitetty niiden mielenkiintoiset yhdistelmät.


Värejä on valtavasti. Niistä ei kaikkien kuitenkaan tarvitse pitää. Jos pitää hillitystä ja vähävärisestä sisustamisesta, myös sillä on aina  oma paikkansa. Tänä vuonna klassinen Bauhaus taide- ja arkkitehtuurikoulun syntymästä ja sen luomasta funktionalismista tulee kuluneeksi tänä vuonna100 vuotta ja se antaa paljon inspiraatiota myös muotoiluun. Selkeyttä ja graafisuutta.

.

Signals näyttelyn ovat suunnitelleet trendianalyytikko Susanna Björklund ja muotoilija Sisse Collander. Yllä esitetyt tekstit ovat syntyneet Susanna Björklundin Habitare messuilla pitämän, loistavan esityksen tiedoista ja innoituksesta.



Skannon messuosasto oli minun mielestäni yksi messujen tyylikkäin. Se ikään kuin kokosi yhteen vallitsevat suuntaukset.



Pyöreät muodot, kevytrakenteiset huonekalut, viherkasvit...


Lattianvalmistaja Tarkett toi Habitareen Note Design Studion Milanon Design Weekille suunnitteleman Formations-installaation. Teos on syntynyt täysin kierrätettävissä olevasta lattiamateriaalista.


Huoli merien ja ilmaston tilasta oli läsnä myös Marja Hepo-Ahon ja Marja Paunilan suunnittelemissa Kasvisto-lasiteoksissa.


Keramiikkataitelija Laura Itkosen hieno käsin kuparista ja keramiikasta valmistama seinäteos Marquis on upea. Se nostaa esiin kaarevat muodot.


MUOTO2 brändin hauskat seinäripustimet ovat kuin pieni perhosparvi.


Terveisin,



sunnuntai 25. elokuuta 2019

Poimintoja Loviisan Wanhat talot - tapahtumasta

Loviisan keskustan kaikki parkkipaikat olivat kuin ammuttu täyteen. Väkeä kuhisi kaduilla ja kirppispöytiä oli ilmaantunut jokaiseen kadunkulmaan. Idyllinen pikkukaupunki oli herännyt Loviisan Wanhat talot -tapahtumaan. Oli hienoa olla mukana!
Tuntui siltä, että tapahtuman suosio kasvanut vuosi vuodelta. Iso kiitos ja kunnioitus kaikille niille ihmiselle, jotka avaavat kotiensa ovat vierailijoille. Kertoivat perinnerakentamisesta ja esittelivät ratkaisuja.

Me emme hakeneet saneerausratkaisuja, mutta halusimme kurkistaa sisään yksiin Suomen vanhimmista taloista. Katsoa, miten hurmaavia koteja eri perheet ovat niistä omiin tarpeisiinsa loihtineet.

Uskomaton Vackerbacka


Yksi suosikeistani oli tälläkin kertaa Vackerbacka, ihana koti täynnä täydellisiä ja yllättäviä yksityiskohtia. Esimerkiksi vanhempien makuuhuoneessa on kristallikruunu ja sängyn päädyssä tanssitanko.

Talon omistaa tekstiilitaiteilija Tina Karvonen miehensä Juhan kanssa. Pariskunta on remontoinut pahasti vaurioituneen ja homehtuneen talon aivan täysin ja siellä käydessään on vaikea uskoa, että talon sisäkatossa kasvoi sieniä ja horsmia vielä tällä vuosikymmenellä.




Talossa on taidokkaasti yhdistetty uutta ja vanhaa.


Lastenhuoneen sisustuksessa voi aistia perheen äidin ammattilaisen otteen. Ennakkoluulotonta yhdistelyä ja rohkeita värivalintoja.


Talon yläkerrassa on jännittävä parvi, jälleen ihana kristallikruunun takana.

Keramiikkataiteilijan Pitkänpöydäntalo


Seuraava kohteemme oli lähistöllä oleva Pitkänpöydäntalo. Se on rakennettu 1820-luvulla. Omistajaperheen rouva, Kaisa Korpela valmistaa keramiikka ja tämä näkyy talon sisutuksessa ja pihapiirissä.


Hurmaavan kaunis ja yksinkertainen kukka-asetelma sopi talon ilmapiiriin.


Makuuhuoneen seinällä roikkuu prinsessamekkojen rivistö. Huoneessa on peti myös perheen lemmikille.


Puutarhan on hurmaava. Lasten leikkimökki on muuntaunut kaupunkikanalaksi.


Kaisa Korpelan keramiikkapajalla oli myös avoimet ovat ja taiteilija oli itse paikalla.


Hauska koiraperhe kokousti pihalla.

Uusi kohde jugend-tyylinen Everstin linna


Tapahtuman uusi kohde tänä vuonna oli Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blomin perheelleen hankkima Everstin linna. Talo on vuonna 1910 rakennettu jugendlinna, joka on kaupunginjohtajan isoäidin isän kotitalo.


Tällä hetkellä talossa on uusittu katto ja sisätilat olivat esillä rakennustyömaana. Tapahtuman aikana talossa järjestettiin musiikki- ja kirjallisuussessioita. Meidän visiittimme aikana nähtiin kunnostusnäytös, jossa entisöitiin paneeleja.


Mielenkiintoinen yksityiskohta talossa on jykevä kassakaappi. Se on kuulunut jääkäri, everstiluutnantti ja laivanvarustaja Ragnar Nordströmin työhuoneeseen, jossa hän johti yritystään.


Myös työhuoneen yläpuolella olevassa makuuhuoneessa on kassakaappi.


Tällä hetkellä talo on riisuttu puhtaaksi ja se odottaa uusia pintoja kattoihin, lattioihin ja seiniin.  Myös talon ikkunoiden upeat lyijylasimaalaukset entisöidään. Tekemistä on paljon, mutta lopputuloksesta tulee varmasti upea. Talon ilme ja pohjaratkaisu on herkullinen. Keittiössä on tallella toimiva rautahella.

Historiallisesti harvinainen puustelli


Viimeisenä kohteena vierailimme kaupungin keskustan ulkopuolella sijaitsevassa Ramsayn suvun omistamassa Smeds Hemmanissa. Se on harvinaisuus, joita Suomessa on vain muutamia. Aatelissuvun edustaja oli Ruotsin armeijassa palveltessaan saanut tämän everstiluutnantin puustelliksi tehdyn talon.
Paikalle on mukava saapua, sillä perheen nuorimman polven reippaat pikkumiehet ovat vieraita parkkipaikalla vastassa ja opastavat eteenpäin. Talon portailla emäntä Tuulikki Ramsay esittelee talon rakenteita ja historiaa vieraille.


Talon alakerta on museo ja perheen omat makuuhuoneet sijaitsevat talon toisessa kerroksessa. Salin seinällä on kunniapaikalla suvun vaakuna.





Ruokailusalin 1600-luvun rokokookalusteiden rinnalla komeilee myös jännittävä 1800-luvun alun kapioarkku.



Terassilta on hieno näköala pihapiiriin ja meren rantaan.



Katso tämän vuoden Loviisan Wanhat talot -tapahtuman kaikki kohteet tapahtuman nettisivuilta:
http://loviisanwanhattalot.fi/talokohteet-2019/


Terveisin,