keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Väriä ja kevään iloa vappuun!

Tänä vuonna ei lakiteta Mantaa tai mennä Helsingin Ullanlinnaan vappupiknikille. Sen sijaan voidaan nauttia keväästä, sen väreistä ja herkuista perhepiirissä pienimuotoisemmin. Luonto herää kevääseen ja tarjoaa myös monia ilon hetkiä.


Meidän pihallamme valkovuokot ovat puhjenneet kukkaan ja levittäytyneet koko pihamaalle. Niitä on ollut ihana poimia myös pieninä kimppuina sisälle iloa tuomaan. Marimekon tuotannossa aikoinaan ollut viinilasi toimii hyvin valkovuokkomaljakkona.
Espanjalaiset kuohuviinilasit on taas otettu esiin juhlaa odottamaan.


Vappuna saa iloitella väreillä kukissa ja kattauksissa.
Onneksi myös pionit ovat ehtineet jo kauppoihin ja kukkivat nyt täydessä loistossaan.


Leivoimme tyttäreni kanssa kevään ensimmäisen raparperipiirakan kaura- ja spelttijauhoista. Makuna myös kardemummaa ja vaniljaa.
Piirakan ja muidenkin vappuherkkujen reseptit löytyvät Prinsessojen kotitalous -blogistani:
http://prinsessojenkotitalous.blogspot.com/2020/04/vappuherkut-kevaista-ja-kaunista.html


Vappujuomaksi teemme aina hunajasimaa, omien mehiläisten hunajasta. Tarjolla on tänä vuonna myös Tertin kartanon alkoholitonta ruusukuohuviiniä ja tietysti kevään ensimmäiset shampanjat.


Pihamaalle olemme istuttaneet orvokit, viime viikonloppuna. Ne ovat aina lupaus keväästä.
Taimitarhuri kertoi, että nämä orvokit olivat karaistuneet -4 asteen pakkasessa. Viikolla ne saivat suojapeitteen parina yönä.


Pienet orvokit ovat suosikkejani. Ja tänä keväänä erityisesti hento pinkki/valkoinen kukka tuntuu ihanalta.


Toivotaan, että vappuviikonloppuna saadaan nauttia kauniista säästä kaikkia ennustuksia uhmaten!



Hauskaa Vappua ja kaunista kevättä!

t. Marja

maanantai 13. huhtikuuta 2020

Pääsiäismunia ja perinteitä

Tänä vuonna pääsiäistä on vietetty pienessä perhepiirissä. Koronaviruksen koetellessa terveyttämme ja sietokykyämme myös pääsiäisen viettoa rajattiin eivätkä kaikki perheenjäsenemmekään voineet tällä kertaa kokoontua yhteen. Yritimme kuitenkin, muuttuneessakin tilanteessa, ylläpitää perheen traditioita kattauksissa ja pääsiäisen tarjoiluissa.


Olen jo vuosien ajan kerännyt erilaisia pääsiäismunia. Osa niistä on taidokkaita, pieniä taideteoksia. Osa tavallisempia - mutta muistoina rakkaita ja arvokkaita nekin. Kokoelma täydentyy lähes joka vuosi esimerkiksi matkoilta hankittujen uusien munien myötä. Myös tyttäreni ovat ryhtyneet muistamaan minua yllätysmunilla.



Kerran vuodessa pääsiäismunat sitten kootaan perheen ruokapöytään tuomaan juhlan tunnelmaa. Samalla ne ohjaavat keskustelua muistoihin, matkoihin ja perheen yhteiseen tekemiseen.


Tänä vuonna pääsiäispöydän kattaukseen päätyivät munien lisäksi myös pajunkissat. Kuparihohtoiset servettirenkaat, jotka loistivat kauniisti auringonpaisteessa, ovat tyttäreni tekemät.


Pasha kuuluu aina pääsiäisen ruokapöytäämme. Yleensä se valmistetaan lankalauantaina ja nautitaan jo pääsiäisyönä perinteisen venäläisen pääsiäispullan, kulitsan kera. Jos olet innostunut kokeilemaan, reseptit löydät tästä.


Suklaataiteilija Mika Gröndahlin valmistaa kotimaisessa Chjoko-suklaatehtaassa signature munia. Niistäkin on tullut pääsiäisemme traditio. Ihana iso sulkaamuna kätkee sisälleen myös paljon pieniä yllätysmunia.


Pentikin pääsiäismunat istahtavat olohuoneeseen vuosi toisensa jälkeen. Vaalea yksinkertainen keramiikkamuna on jo 1980-luvulta, värilliset muutaman vuoden takaisia hankintoja.


Ihana kristallimuna muutti meille jonkin kesäretken jälkeen. Tapanani on kiertää kesällä kirpputoreja ja esimerkiksi Savonlinnan tai Kuopion toreilla voi tehdä hienoja löytöjä, saariston tapahtumia unohtamatta.
Taustalla oleva vanha ikoni on muistoni matkaltani Laatokan Valamoon. Iäkäs käsityön taitaja kertoi sen kiehtovaa tarinaa. Kaksi päivää mietin ostostani ja lopulta viimeisenä aamuna juoksin sen luostarin porttien ulkopuolelta hakemaan.


Tänä pääsiäisenä aurinko on suosinut meitä suurimman osan aikaa. Auringon innoittaman päädyin ripustamaan Pentikin lasimunia myös terassin kupeessa sijaitsevaan pensaaseen.


Pääsiäisterveisin,
Marja