maanantai 13. heinäkuuta 2015

Modernia kaupunkirakentamista Vantaan Asuntomessuilla

Vantaan Asuntomessut avattiin 10.7. ja messuvieraat voivat tutustua nykyaikaiseen kaupunkirakentamiseen uuden kehäradan varrella sijaitsevassa Kivistössä aina 9.8.2015 saakka.
Itse pääsin tutustumaan messuihin heti tuoreeltaan ja tein muutamia havaintoja.

Ensiksikin se, että talot ovat pääkaupunkiseudulla pienempiä ja ilmeeltään erityisen moderneja verrattuna vaikkapa tuleviin ensi kesän Seinäjoen Asuntomessuihin, joissa oletettavasti korostuvat asumisen pohjalaiset piirteet.

Kallis tonttimaa ja ympäristöystävällisen rakentamisen tavoitteet olivat tehneet taloihin lähes poikkeuksetta kerroksia. Tilan tuntua haettiin avoimilla, täyskorkeilla ratkaisuilla, kuten alla olevissa Villa Beautyn kuvissa (kohde 17)


Talo oli mustavalkoisuuden ylistys. Kauneushoitolan kotinsa yhteyteen avaavalle yrittäjälle visuaaliset asiat ovat merkityksellisiä. 


Lastenhuoneissa hauskat seinämaalaukset olivat osa sisustusta.




Poikkeuksellisesti tässä talossa oli myös suuret sauna- ja kylpytilat.



Planiatalon Amandassa (kohde 32) sisustaja Riia Rauhala nosti esiin erilaisia pintoja ja tekstiilien struktuureja. Luonnonvalo pääsee sisään isoista ikkunoista. Moderni sileä ja edustavan näköinen teräspiippu on osa sisustusta ja olohuoneen seinällä korkean tilan kaikumista vähennetään jännittävillä, pyöreillä tupeesta valmistetuilla akustiikkapaneeleilla.


Huolitellut pihakiveykset korostuvat kaupunkimiljöössä. Kaikissa taloissa on kauniit ja kestävät ajo-alustat autotallien ja -katosten edessä.



 Muutenkin pihojen suunnitteluun ja rakentamiseen on kiinnitetty paljon huomiota.


Omaa silmääni viehättivät aivan erityisesti modernit ja taas suositut suuret, selkeät ja graafiset betonilaatat. Niitä yhdistettiin myös hienosti terasseissa suositun lehtikuusen kanssa.


Mielenkiintoinen uutuus piharakentamisessa oli uuden ajan ekologinen kierrätystuote: puukuitua sisältävä betonikivi, ns. puukivi. Puukivet valittiin Asuntomessuilla kahteen ekologiseen rakentamiseen erikoistuneista kohteista: passiivitaloksi luokiteltava puutalo Verso (kohde 40), jossa puukivi jatkoi talon rakennusfilosofiaa sekä Hevi-Kivitalo, Panthera Tigris (kohde 33)


Kohde 22 LakkaLaine sai piha-ammattilaisten kiitokset.  



Talo ja piha on suunniteltu toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa piha avautuu saumattomasti osaksi oleskelutilojen näkymää. Kasvillisuusalueet on keskitetty rauhaisan tontin reunoille ja keskiosaa hallitsee laadukas nurmikko.



Pihan väreistä ja muodoista on sommiteltu talon moderniin ilmeeseen sopiva harmoninen kokonaisuus, pieniä yksityiskohtia unohtamatta. Eläväpintainen loimukivi on keskeisessä roolissa.





Pihan lisäksi myös talon sisustus oli toteutettu tyylikkäästi ja laadukkaasti.







Pientalot edustivat arkkitehtonisesti pääosin kivirakentamista tai kivitalon näköiseksi rapattuja puutaloja, ehkäpä juuri modernin kaupunkimiljöön vuoksi. Mielenkiintoista oli huomata, että myös tiilikatto on saanut modernin graafisiin suoralinjaisiin kattoihin sopivan tasapintaisen laattakattotiilen. Kastelli talossa (kohde 39) esiteltiin kansainvälisen RedDot Design Award -suunnittelupalkinnon saanut moderni Minter®-laattatiilikatto.


Toisena modernina talona poimin Lammi-kivitalojen herkullisen värikkään Casa del Limonin. Sen ilmeessä ja sisustukessa  korostuivat skandinavinen selkeälinjaisuus ja moderni meksikolainen tyyli. Katoksi oli tässäkin kohteessa valittu kansainväliseen tyyliin hiljainen kattotiili. Katon grafiitinharmaa väri sointui hillitysti yhteen talon lämpimän kellertävän värityksen kanssa.


Kerrostaloasumisen uusinta trendiä edustivat Saton suunnittelemat 15 neliön studiokodit, joissa kompaktiin tilaan on mahdutettu kaikki tarpeellinen.


Tavoitteena olisi voida rakentaa edullisen vuokratason Studiokoteja mm. opiskelijoiden käyttöön pääkapunkiseudulle. Messukävijöiltä pyydettiin mielipidettä asiasta. Itse olin uudentyyppisen rakentamisen kannalla.


Muuten kerrostalokohteena esiteltiin puurakentamista. Vuokra-asuntojen ilmeessä korostettiin valoa ja yksinkertaisuutta.



Mielenkiintoista oli selkeä kaipuu luontoon. Täyspaneloitu kerrostalomakuuhuone ja pihakellarilta näyttänyt komero olivat äärimmäisiä osoituksia tästä. Mutta muutenkin luonto korostui materiaaleissa ja värivalinnoissa.


Parvekkeiden rooli korostuu ja niille halutaan antaa iso merkitys olohuoneen jatkumona.


Kukat ja yrtit ovat tulleet isoksi osaksi silmän ja sielun maisemaa.


Ääripäänä ja kentis jo ylilyöntinä esiteltiin kerrostaloparvekkeen nurmikenttä pihakeinuineen. Kuuluisikohan huoltoa - leikkausta ja kastelua - vaativa nurmikko kuitenkin pientalopihaan tai kerrostalon yhteisille viheralueille.




Terveisin,


tiistai 9. kesäkuuta 2015

Pionit vanhassa lääkepullossa

Follow my blog with Bloglovin 
Kävin taannoin äitini kanssa läpi historian kätköjä. Valokuvia, tarinoita, astiastoja ja muuten vaan vanhoja esineitä. Yksi niistä oli äitini työpaikalta - apteekista - kotiimme kulkeutunut jättikokoinen lasipullo. Siinä oli kerta toisensa jälkeen valmistettu esimerkiksi kamferitippoja kamferista, eetteristä ja spriistä. Tuoksun saattoi tuntea, kun oikein kuvitteli. Nyt ihastuttava pullo päätyi matkaamaan minun kotiini.


Minulle pullo edusti historiaa, äitini ammattiin liittyvää käsityö- ja ammttitaitoa, jota pyritään vielä tämänkin päivän koulutuksessa ylläpitämään, vaikka lääkkeiden valmistus apteekeissa on nykyisin minimaalista.


Ilolla sitten huomasin, että samanlaiset jättilasipullot ovat ilmaantuneet tämän kevään sisustuskuviin ja niitä on saatavana kirpputoreilta ja netin myyntipalstoilta. Retro pulloni siis päätyi kotini trendikkääksi kukkamaljaksi.




Tyttäreltäni saamani kevään ensimmäiset pionit näyttivät retropullossa kauniilta.
Juhannuskoivut, lupiinit tai syksyn kaislat sopivat pulloon myös varmasti.



Hienoa, että historia toistaa itseään - uudistuen.


Terveisin,

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Kevään suomalainen kattaus pääsiäiseen

KATTAUS

Helsingin Sanomien Lontoon kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä pohti taannoin, ovatko suomalaisten kodit toistensa kopioita. On vaaleaa ja Iittalaa ja Marimekkoa. Turvallisesti.

Niin. Jos emme me suomalaiset meidän marimekkojamme ja iittaloitamme ostaisi, niin kuka sitten?

Tänä keväänä virittäydyin taas kotoisiin tunnelmiin ja sain Maija Louekarin Lintukodon tuntumaan entistäkin paremmalta hankinnalta kevään pöytäliinaksi. Loistava kuosi. Graafinen ja moderni. Kotimainen. Pidemmälle ajateltuna osa suomalaisen puuvillapainatuksen historiaa sitten Armi Ratian päivien. Se oli taas palannut mieleen Jörn Donnerin upean elokuvan Armi elää! myötä.


Päälle vetäisin saman suunnittelijan Siirtolapuutarhalautaset. Jostain syystä nekin tuntuivat puhuttelevilta. Kotimaisilta. Klassikoilta. Ihan niin kuin Fazerin Mignon-munatkin.


Kyllä näiltä lautasilta kelpaa kevätkeittoa ja lammasta tarjoilla. Ihan vaativallekin 
vieraalle ja vaikka ulkomaalaiselle.


Rinnalle hahmottelin ruotsalaisten Rörstrandin lautasen, jonka kuosi on Filippa K:n käsialaa. Modernia, graafista, turvallista ja skandinaavista. Mihin sitä ihminen mieltymyksistään pääsee?


Pääsiäisruohon päätyivät Alvar Aallon maljoihin. Suomalaisiin, moderneihin, graafisiin.....


Samoin kuin kukat. Siihen perinteisimpään Aalto-vaasiin.


Ja lopuksi: Pihalta raahatut koivurisut koristautuivat Pentikin lasimunilla. Kotimaisilla ja graafisilla. Samanhenkisillä kuin kotimainen, Secto Designin koivusta valmistama Octo-valaisin. Moderni ja graafinen. Pöydällä vielä värimaailmaan sointuva Harri Koskisen Iittalalle suunnittelma ikoninen Lantern-kynttilälyhty. Heh:).


Ihanaa, kaunista, suomalaista pääsiäiäistä!

Terveisin,


sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Vapaakaupunki Christiania kukkii arkkitehtuuria

CHRISTIANIA INTERIOR

Vedän Christianian vapaakaupungista, Kööpenhaminan sydämestä ostetut paksut villasukat jalkaan ja asettaudun takan eteen sohvalle karvapeittojen suojaan nauttimaan helmikuun ensimmäisen päivän illasta. Mieleeni palaa tyttären kanssa tehty matka kaikissa yksityiskohdissaan.

Uteliaan innokkaina suuntasimme Christianian keskustaan. Ohitimme kannabiksentuoksuisen vihreän alueen vähän epäröiden. Kameran jätin laukkuun, sillä päätin noudattaa aluella olevaa valokuvauskieltoa. Se oli tarkoitettu suojaksi ihmisille ja suojaksi meille. Matkamuistoksi päätyivät kuitenkin monta paria iki-ihania sukkia sekä kaunis sisutuskirja.



Vain kivenheiton päästä kyseenalaiselta, tarkoin rajatulta Pusher Streetin huumealueelta kukkii kauniin saarikaupunginosan eloisa sydän. Lapset uivat pienellä hiekkarannalla, jonne ovat kokoontuneet eväsretkelle. Tavalliset perheet elävät saarella omaa elämäänsä omista lähtökohdistaan.

60-luvun hippikulttuurin myötä syntynyt itseohjautuva yhteisö elää käsityöteollisuudesta ja luovuudesta. Alueella vallitsee vapaus, idealismi ja haave yksilöllisten unelmien totetuttamisesta.
Ohi suhahtaa legendaarisia Christiania-pyöriä. Osa asukkaista on asunut alueella sen perustamisesta asti.



Christiania Interior -kirjan tekijät ovat ammattilaisia. Tami Christiansen toimii stylistina monissa arvostetuissa lehdissä, kuten Elle Decor, Living, Vogue ja Taschen ja vierailee Christianiassa usein. Karina Tengberg puolestaan on Kööpenhaminan kuninkaallisesta arkkitehtikoulusta valmistunut arkkitehti, joka on työskennellyt New Yorkissa ja Kööpenhaminassa. Nykysisin hän kuvaa arkkitehtuuria freelancerina. Hän asuu Christianiassa. 

Upea ammattilaisten ote näkyy kirjassa pieniä yksityiskohtia myöten.


Kirjassa esitellään muutamia saaren asukkaiden tarinoita ja heidän kotejaan. Kirja on mukaansa tempaavaa luettavaa. Se inspiroi ajattelua ja auttaa huomaamaan, miten helppoa on kangistua kaavoihin,


Pieniin tiloihin on saatu rakennettua toinen toistaan kauniipia ja tyylikkäämpiä koteja. Kuvat puhukoot puolestaan.








Jos aihe kiinnostaa enemmänkin, kirjan voi halutessaan hankkia nettikirjakaupoista.


 Terveisin,