kotiliesi

lauantai 25. elokuuta 2018

Muinaistulien yö ja tikkupullaa

Elokuun viimeisenä viikonloppuna poltetaan tulia kuin hyvästiksi kesälle. Saaristomerellä juhla on saanut nimekseen muinaistulien yö. Muualla rannikolla tai sisämaassä puhutaan enemmän venetsialaisista, joita vietetään nimenomaan mökkeily- ja veneilykauden päättäjäisenä.

Perheemme on ulkosaaristossa sijaitsevan Jurmon saaren suuri ystävä ja saarella vietetyn muinaistulien yön jälkeen tulien polttamisesta on tullut meille jokavuotinen tapa myös Porvoossa.
Jos emme pääse saaristoon tai meren rantaan,  kokoonnumme omalle terassille ja puutarhaan  kynttilöiden ja tulien ääreen ja katsomme illan tummumista elokuun pimeäksi yöksi.  Käytämme juhlasta myös nimeä muinaistulien yö, saaristolaisten tapaan.


Muinaistulilla on jo vuosisatojen ajan osoitettu merenkulkijoille turvallinen reitti satamaan tai varoitettu saariston asukkaita vaarasta. Sittemmin  muinaistulia on alettu polttaa Itämeren maiden yhtenäisyyden kunniaksi. Tulista on rakentunut konkreettinen yhteys Itämeren rannalla sijaitsevien maiden kesken ja mereltä päin katsottuna ainakin Saaristomeren rannoilla  tulia näkyy lähes katkeamattomana nauhana.

Nykyisin muinaistulien juhlalla on myös symbolinen merkitys osana Itämeren suojelua. Tämä teema sopii loistavasti myös tähän iltaan, koska tänään olemme viettäneet myös Suomen luonnon päivää.



Kuvat  kertovat elokuun illan tummumisesta terassillamme.


Lopulta valona on vain tuli ja kynttilät.
 Ja tulen hiipuessa hiillos luo vielä viimeiset valonsäteet.



Tulen ääressä on hauskaa myös puuhailla. Joskus olemme halstranneet kalaa, joskus teemana ovat olleet smores. Tänä vuonna päädyimme perinteiseen leiriherkkuun - tikkupulliin, jotka saivat kypsyä rauhassa tulen tuntumassa ja levittää ihanaa pullantuoksua koko pihapiiriin.


Elävä tuli on hallittuna uskomattoman ihana elementti. Sen katseluun ei kyllästy lainkaan. 
Ja se ääni, pieni humina ja rapsahdukset suorastaan rauhoittavat.







Illan edetessä pienen pieni sade alkoi rapista tulipaikkamme ylle kaartuvan vaahteran lehdille. Saimme vaahteran suojassa, kaikessa rauhassa sanoa hyvästit tulelle ja tunnelmalle. Ja sitten siirtyä sisälle sateelta suojaan.


Lopuksi vielä pari rakasta muistokuvaa Jurmon saaren muinaistulien yöstä, 
jonka ainutlaatuinen tunnelma on piirtynyt mieleeni ikiajoiksi. 



Perinteisiin kuuluu, että saaren väki kokoontuu yhdessä kalliolla kaatamaan juhannussalon.  Miehet kaatavat salon maahan ja naisväki riisuu sen koristukset. Kesää hehkuneet pihlajanoksat ja kesäkukista tehdyt kuihtuneet seppeleet leikataan irti ja  poltetaan saaren rannassa, tulilla.


Tulen lämmössä ja valossa oltiin vaisuja ja valmistauduttiin syksyyn. 
Haikea viulumusiikki tuki tunnelmaa. Kesä on loppunut, tervetuloa syksyn tuulet.


Hyvää muinaistulien yötä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti