Modernia kaupunkirakentamista Vantaan Asuntomessuilla

Vantaan Asuntomessut avattiin 10.7. ja messuvieraat voivat tutustua nykyaikaiseen kaupunkirakentamiseen uuden kehäradan varrella sijaitsevassa Kivistössä aina 9.8.2015 saakka.
Itse pääsin tutustumaan messuihin heti tuoreeltaan ja tein muutamia havaintoja.

Ensiksikin se, että talot ovat pääkaupunkiseudulla pienempiä ja ilmeeltään erityisen moderneja verrattuna vaikkapa tuleviin ensi kesän Seinäjoen Asuntomessuihin, joissa oletettavasti korostuvat asumisen pohjalaiset piirteet.

Kallis tonttimaa ja ympäristöystävällisen rakentamisen tavoitteet olivat tehneet taloihin lähes poikkeuksetta kerroksia. Tilan tuntua haettiin avoimilla, täyskorkeilla ratkaisuilla, kuten alla olevissa Villa Beautyn kuvissa (kohde 17)

Talo oli mustavalkoisuuden ylistys. Kauneushoitolan kotinsa yhteyteen avaavalle yrittäjälle visuaaliset asiat ovat merkityksellisiä. 

Lastenhuoneissa hauskat seinämaalaukset olivat osa sisustusta.

Poikkeuksellisesti tässä talossa oli myös suuret sauna- ja kylpytilat.

Planiatalon Amandassa (kohde 32) sisustaja Riia Rauhala nosti esiin erilaisia pintoja ja tekstiilien struktuureja. Luonnonvalo pääsee sisään isoista ikkunoista. Moderni sileä ja edustavan näköinen teräspiippu on osa sisustusta ja olohuoneen seinällä korkean tilan kaikumista vähennetään jännittävillä, pyöreillä tupeesta valmistetuilla akustiikkapaneeleilla.

Huolitellut pihakiveykset korostuvat kaupunkimiljöössä. Kaikissa taloissa on kauniit ja kestävät ajo-alustat autotallien ja -katosten edessä.

 Muutenkin pihojen suunnitteluun ja rakentamiseen on kiinnitetty paljon huomiota.

Omaa silmääni viehättivät aivan erityisesti modernit ja taas suositut suuret, selkeät ja graafiset betonilaatat. Niitä yhdistettiin myös hienosti terasseissa suositun lehtikuusen kanssa.

Mielenkiintoinen uutuus piharakentamisessa oli uuden ajan ekologinen kierrätystuote: puukuitua sisältävä betonikivi, ns. puukivi. Puukivet valittiin Asuntomessuilla kahteen ekologiseen rakentamiseen erikoistuneista kohteista: passiivitaloksi luokiteltava puutalo Verso (kohde 40), jossa puukivi jatkoi talon rakennusfilosofiaa sekä Hevi-Kivitalo, Panthera Tigris (kohde 33)

Kohde 22 LakkaLaine sai piha-ammattilaisten kiitokset.  

Talo ja piha on suunniteltu toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa piha avautuu saumattomasti osaksi oleskelutilojen näkymää. Kasvillisuusalueet on keskitetty rauhaisan tontin reunoille ja keskiosaa hallitsee laadukas nurmikko.

Pihan väreistä ja muodoista on sommiteltu talon moderniin ilmeeseen sopiva harmoninen kokonaisuus, pieniä yksityiskohtia unohtamatta. Eläväpintainen loimukivi on keskeisessä roolissa.

Pihan lisäksi myös talon sisustus oli toteutettu tyylikkäästi ja laadukkaasti.

Pientalot edustivat arkkitehtonisesti pääosin kivirakentamista tai kivitalon näköiseksi rapattuja puutaloja, ehkäpä juuri modernin kaupunkimiljöön vuoksi. Mielenkiintoista oli huomata, että myös tiilikatto on saanut modernin graafisiin suoralinjaisiin kattoihin sopivan tasapintaisen laattakattotiilen. Kastelli talossa (kohde 39) esiteltiin kansainvälisen RedDot Design Award -suunnittelupalkinnon saanut moderni Minter®-laattatiilikatto.

Toisena modernina talona poimin Lammi-kivitalojen herkullisen värikkään Casa del Limonin. Sen ilmeessä ja sisustukessa  korostuivat skandinavinen selkeälinjaisuus ja moderni meksikolainen tyyli. Katoksi oli tässäkin kohteessa valittu kansainväliseen tyyliin hiljainen kattotiili. Katon grafiitinharmaa väri sointui hillitysti yhteen talon lämpimän kellertävän värityksen kanssa.

Kerrostaloasumisen uusinta trendiä edustivat Saton suunnittelemat 15 neliön studiokodit, joissa kompaktiin tilaan on mahdutettu kaikki tarpeellinen.

Tavoitteena olisi voida rakentaa edullisen vuokratason Studiokoteja mm. opiskelijoiden käyttöön pääkapunkiseudulle. Messukävijöiltä pyydettiin mielipidettä asiasta. Itse olin uudentyyppisen rakentamisen kannalla.

Muuten kerrostalokohteena esiteltiin puurakentamista. Vuokra-asuntojen ilmeessä korostettiin valoa ja yksinkertaisuutta.

Mielenkiintoista oli selkeä kaipuu luontoon. Täyspaneloitu kerrostalomakuuhuone ja pihakellarilta näyttänyt komero olivat äärimmäisiä osoituksia tästä. Mutta muutenkin luonto korostui materiaaleissa ja värivalinnoissa.

Parvekkeiden rooli korostuu ja niille halutaan antaa iso merkitys olohuoneen jatkumona.

Kukat ja yrtit ovat tulleet isoksi osaksi silmän ja sielun maisemaa.

Ääripäänä ja kentis jo ylilyöntinä esiteltiin kerrostaloparvekkeen nurmikenttä pihakeinuineen. Kuuluisikohan huoltoa - leikkausta ja kastelua - vaativa nurmikko kuitenkin pientalopihaan tai kerrostalon yhteisille viheralueille.

Terveisin,

Pionit vanhassa lääkepullossa

Follow my blog with Bloglovin 
Kävin taannoin äitini kanssa läpi historian kätköjä. Valokuvia, tarinoita, astiastoja ja muuten vaan vanhoja esineitä. Yksi niistä oli äitini työpaikalta - apteekista - kotiimme kulkeutunut jättikokoinen lasipullo. Siinä oli kerta toisensa jälkeen valmistettu esimerkiksi kamferitippoja kamferista, eetteristä ja spriistä. Tuoksun saattoi tuntea, kun oikein kuvitteli. Nyt ihastuttava pullo päätyi matkaamaan minun kotiini.

Minulle pullo edusti historiaa, äitini ammattiin liittyvää käsityö- ja ammttitaitoa, jota pyritään vielä tämänkin päivän koulutuksessa ylläpitämään, vaikka lääkkeiden valmistus apteekeissa on nykyisin minimaalista.

Ilolla sitten huomasin, että samanlaiset jättilasipullot ovat ilmaantuneet tämän kevään sisustuskuviin ja niitä on saatavana kirpputoreilta ja netin myyntipalstoilta. Retro pulloni siis päätyi kotini trendikkääksi kukkamaljaksi.

Tyttäreltäni saamani kevään ensimmäiset pionit näyttivät retropullossa kauniilta.

Juhannuskoivut, lupiinit tai syksyn kaislat sopivat pulloon myös varmasti.

Hienoa, että historia toistaa itseään - uudistuen.

Terveisin,

Kevään suomalainen kattaus pääsiäiseen

KATTAUS

Helsingin Sanomien Lontoon kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä pohti taannoin, ovatko suomalaisten kodit toistensa kopioita. On vaaleaa ja Iittalaa ja Marimekkoa. Turvallisesti.

Niin. Jos emme me suomalaiset meidän marimekkojamme ja iittaloitamme ostaisi, niin kuka sitten?

Tänä keväänä virittäydyin taas kotoisiin tunnelmiin ja sain Maija Louekarin Lintukodon tuntumaan entistäkin paremmalta hankinnalta kevään pöytäliinaksi. Loistava kuosi. Graafinen ja moderni. Kotimainen. Pidemmälle ajateltuna osa suomalaisen puuvillapainatuksen historiaa sitten Armi Ratian päivien. Se oli taas palannut mieleen Jörn Donnerin upean elokuvan Armi elää! myötä.

Päälle vetäisin saman suunnittelijan Siirtolapuutarhalautaset. Jostain syystä nekin tuntuivat puhuttelevilta. Kotimaisilta. Klassikoilta. Ihan niin kuin Fazerin Mignon-munatkin.

Kyllä näiltä lautasilta kelpaa kevätkeittoa ja lammasta tarjoilla. Ihan vaativallekin 

vieraalle ja vaikka ulkomaalaiselle.

Rinnalle hahmottelin ruotsalaisten Rörstrandin lautasen, jonka kuosi on Filippa K:n käsialaa. Modernia, graafista, turvallista ja skandinaavista. Mihin sitä ihminen mieltymyksistään pääsee?

Pääsiäisruohon päätyivät Alvar Aallon maljoihin. Suomalaisiin, moderneihin, graafisiin.....

Samoin kuin kukat. Siihen perinteisimpään Aalto-vaasiin.

Ja lopuksi: Pihalta raahatut koivurisut koristautuivat Pentikin lasimunilla. Kotimaisilla ja graafisilla. Samanhenkisillä kuin kotimainen, Secto Designin koivusta valmistama Octo-valaisin. Moderni ja graafinen. Pöydällä vielä värimaailmaan sointuva Harri Koskisen Iittalalle suunnittelma ikoninen Lantern-kynttilälyhty. Heh:).

Ihanaa, kaunista, suomalaista pääsiäiäistä!

Terveisin,

Vapaakaupunki Christiania kukkii arkkitehtuuria

CHRISTIANIA INTERIOR

Vedän Christianian vapaakaupungista, Kööpenhaminan sydämestä ostetut paksut villasukat jalkaan ja asettaudun takan eteen sohvalle karvapeittojen suojaan nauttimaan helmikuun ensimmäisen päivän illasta. Mieleeni palaa tyttären kanssa tehty matka kaikissa yksityiskohdissaan.

Uteliaan innokkaina suuntasimme Christianian keskustaan. Ohitimme kannabiksentuoksuisen vihreän alueen vähän epäröiden. Kameran jätin laukkuun, sillä päätin noudattaa aluella olevaa valokuvauskieltoa. Se oli tarkoitettu suojaksi ihmisille ja suojaksi meille. Matkamuistoksi päätyivät kuitenkin monta paria iki-ihania sukkia sekä kaunis sisutuskirja.

Vain kivenheiton päästä kyseenalaiselta, tarkoin rajatulta Pusher Streetin huumealueelta kukkii kauniin saarikaupunginosan eloisa sydän. Lapset uivat pienellä hiekkarannalla, jonne ovat kokoontuneet eväsretkelle. Tavalliset perheet elävät saarella omaa elämäänsä omista lähtökohdistaan.

60-luvun hippikulttuurin myötä syntynyt itseohjautuva yhteisö elää käsityöteollisuudesta ja luovuudesta. Alueella vallitsee vapaus, idealismi ja haave yksilöllisten unelmien totetuttamisesta.
Ohi suhahtaa legendaarisia Christiania-pyöriä. Osa asukkaista on asunut alueella sen perustamisesta asti.

Christiania Interior -kirjan tekijät ovat ammattilaisia. Tami Christiansen toimii stylistina monissa arvostetuissa lehdissä, kuten Elle Decor, Living, Vogue ja Taschen ja vierailee Christianiassa usein. Karina Tengberg puolestaan on Kööpenhaminan kuninkaallisesta arkkitehtikoulusta valmistunut arkkitehti, joka on työskennellyt New Yorkissa ja Kööpenhaminassa. Nykysisin hän kuvaa arkkitehtuuria freelancerina. Hän asuu Christianiassa. 

Upea ammattilaisten ote näkyy kirjassa pieniä yksityiskohtia myöten.

Kirjassa esitellään muutamia saaren asukkaiden tarinoita ja heidän kotejaan. Kirja on mukaansa tempaavaa luettavaa. Se inspiroi ajattelua ja auttaa huomaamaan, miten helppoa on kangistua kaavoihin,

Pieniin tiloihin on saatu rakennettua toinen toistaan kauniipia ja tyylikkäämpiä koteja. Kuvat puhukoot puolestaan.

Jos aihe kiinnostaa enemmänkin, kirjan voi halutessaan hankkia nettikirjakaupoista.

 Terveisin,

Piparkakkutalot innoittivat arkkitehditkin

JOULU

Piparkakkutaloista on tullut ilmiö. Helsingin Sanomat julkaisi jouluaattona perinteisen piparkakku- talokilpailun voittajan. Se oli  tänä vuonna Ekbergin kahvila ja ratikka.
Upea työ, joka oli vaatinut yli kuusi kiloa piparitaikinaa. Kilpailun taso oli korkea. Ja se myös kiinnosti, sillä kaikkiaan kilpailussa annettiin yli 20.000 ääntä.  (Lue HS:n uutinen tästä)

Meilläkin tyttäreni ovat olleet innostuneita erilaisten piparkakkutalojen kokoamisessa. 

Usein ohjeet on tehty itse.

Tänä vuonna hankin Arkkitehtien piparkakkutalot -kirjan piparileivonnan innoittajaksi. 
Arkkitehti Sirkkaliisa Jetsosen ja kuvaaja Jari Jetsosen kirja on herättänyt ihastusta myös maailmalla.

Tunnetut suomalaiset ja arvostetut ulkomaiset arkkitehdit päättivät ilotella joulutunnelmissa ja suunnittelivat tätä kirjaa varten aivan erityisiä piparkakkutalo-ohjeita. 

Suomalaisista kohteista kirjassa ovat mielenkiintoisia mm. Sirénin piirtämä Eduskuntatalo, arkkitehtikolmikon Gesellius-Lindgren-Saarisen Hvitträsk, Raili ja Reima Pietilän suunnittelma Mäntyniemi sekä historialliset Hämeen linna ja Raaseporin linnan rauniot.

Kansainvälistä väriä edustavat esimerkiksi Gaudin Casa Batilló, New Yorkin Empire State Building, Viljo Revellin suunnittelema Toronton kaupungintalo  ja intialainen Taj Mahal.

Kaikkiin piparitaloihin on kirjassa myös kaavat ja teko-ohjeet, ja tekijät neuvovat, miten paistetaan kaarevia seiniä.

Kirja on mukavaa joululukemista, vaikka ei leipoisi yhtään piparkakkutaloa. Se nimittäin kertoo kaikista mukana olevista taloista pienen, mielenkiintoisen tarinan.

Lisäksi se kuvailee miniatyyrimaailmaa, materiaaleja ja paljastaa mm. että piparkakkutalot ovat lähtöisin Saksasta. Niiden juuret johtavat Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu satuun, joka innoitti leipureita tekemään noita-akan mökkejä. Kaiken taustalla on julma tositarina saksalaisen leipurin kohtalosta 1600-luvulla.

Terveisin,

Habitat avasi Helsinkiin mustana perjantaina

SISUSTUS

Ranskalainen Habitat on ollut suosiossani jo vuosia. Pariisin matkoillani minulla oli aikaisemmin tapana valita hotelli, joka sijaitsi suuren sisustusliikkeen naapurissa. Tämä antoi mahdollisuuden tuulettaa sisustussuuntauksia ja napata kyytiin pieniä ihanuuksia.

Nyt olen tyytyväinen siitä, että yritys vihdoin on jalkaunut myös Suomeen. Stockmannin shop in shop osastona ranskalaisen modernin tyylin vaikuttavuus ei päässyt oikeuksiinsa.

Avajaiset ajoitettiin maailmalla ostohysteriapäivänä tutuksi tulleeseen kiitospäivän jälkeiseen ns. mustaan perjantaihin (Black friday). Ja hysteriahan avajaisissa vallitsi siitä huolimatta, että samaan perjantaihin liittyy myös luonnonsuojeluväen "älä osta mitään" teema.

Itse en ostanut mitään, en periaatteen vuoksi vaan siksi, että myymälä oli liian täynnä. Suurehkoissa ja avarissa esillepanoissa ei oikeastaan päässyt näkemään kokonaisuutta, koska aina oli joku edessä kasseiseen ja paksuine talvitakkineen. Tyylikkyyden pystyi kuitenkin aistimaan avajaistarjousten keskelläkin.

Joulu oli tietysti vahvasti esillä, kun avajaiset ajoittuivat adventin alle, Yllättävää oli alakerran suurien ikkunasomiteiden slaavilainen  teema. Mystiset kupolikatot jäivät jotenkin irrallisiksi siitäkin huolimatta että moderneissa joulutavaroissa oli häivähdys kuparia tai koukeroa.

Habitatin lanseerausmainonta on ollut ihaltavan hauskaa tarinankerrontaa. Yritys on pyydellyt anteeksi kilpailijoiltaan, naapureiltaan ja helsinkiläisiltä. Eilisen Hesarin etusivulla "vahingossa" ilmestynyt rankankielinen mainos ilmestyi tänään suomeksi. Teaserilmoittelussa esiin otettu kilpailija IKEA päätyi matkimaan Habitatin tyyliä omassa ilmoittelussaan.
Habitat varmasti haastaakin Ikean asteen persoonallisemmalla otteellaan. Samoihin volyymeihin se tuskin kuitenkaan yltää eikä ehkä tähtääkään.

Ilmoittelussa on yhdistynyt tarina, design ja tarjoukset tyylikkäällä tavalla. 60-luvun lopun betonihirvitys Makkaratalokin on noussut designluokkaan retrona. Saman ajan halvat muovijakkarat ovat Vintage designia. Punaisia on vielä jäljellä. Harkitsen ostamista.

Toivotaan, että sama tuore linja voi jatkua Suomen taloustaantumasta huolimatta.

Keskeinen sijainti rautatie- ja metroaseman kupeessa ihan ydinkeskustassa pitänee myymälän myös lähitulevaisuudessa ruuhkaisena ja toivottavasti kannattavana.

Terveisin,

Ballerina kattaa kirppispöydän ruotsalaiskotien "aarteilla"

KESÄLÖYTÖJÄ

Perinteisellä kesämatkalla Savonlinnaan, käyn joka vuosi Ruotsissa asuvan balettipedagogi  Ritva Kasurisen kirppispöydällä Savonlinnan torilla. Joka kesä oopperajuhlien aikaan Ritva ja hänen argentiinalainen miehensä saapuvat Savon sydämeen.

Ritva on hauska emäntä. Hän hoitaa myynnin ja mies pakkaa ostokset. Pariskunta puhuu keskenään ruotsia ja Ritva antaa asiakkaan laskea, kuinka paljon vaihtorahaa ostoksesta tulisi antaa takaisin. Jollakin kerralla olen ostanut myös Ritvan elämäkerran, jota lukiessa ei todellakaan tylsisty. Kirja kertoo palan suomalaisen tanssin historiaa ja se on kuvaus elämästä, jota Kasurinen omien sanojensa mukaan on tanssinut oikein- ja nurinpäin.

Tunnelma toripöydän ääressä on leppoisaa ja vähintään siellä oppii, että jokaisella tavarallakin on oma tarinansa. Ritva kerää tavarat tukholmalaisista kodeista ja kertoo mielellään myyntipöytänsä aarteiden synnyistä syvistä. Hinnat ovat järkeviä ja kesäturistille sopivia.

Olen kerännyt erilaisia tarjoiluvateja vaikkapa joulupöydän pienille antimille.

Tänä kesänä mukaani tarttui kolmiosainen vati.

Kokeilin heti lootuksensiemenkarkkeja ja kaakaonibsejä.

Viime kesän hankintani oli kristallimalja, joka palvelee nyt olohuoneen lipaston päällä korttien ja valokuvien säilytyspaikkana. Kerään maljaan vuoden aikana tulleet muistot.

Ihanat uushopeiset Vasa-ruokailuvälineet veivät minut.

Puoliskoni puolestaan hurahti kauniiseen maljaan ja sirotelusikkaan.

Pienemmät ruokailuvälineet alkupaloille ovat designiltaan Gammelsvensk.

Terveisin,
Marja