Vinkkejä kotimaan lomaretkiin

Monen lomasuunnitelmat menivät tänä vuonna uusiksi, kun esimerkiksi suunnitellut ulkomaanmatkat ovat peruuntuneet. Minulla loma on vasta edessä, ja suunnitelmia on tehty tiiviiseen tahtiin. Luvassa on tutustumista kotimaan ihaniin matkakohteisiin.

Jo kesäkuussa on ollut ihanaa vierailla monessa mainitsemin arvoisessa kohteessa - työn vuoksi, viikonloppuretkillä tai juhannuksena. Suomi on täynnä todella ihania kohteita - rakennus- ja kulttuurihistoriaa tai suojeltua perinnemaisemaa. Tässä muutamia vinkkejä.

Vaaleanpunaiset ihanuudet Savon sydämessä

Tertin kartano Mikkelissä on käytännössä jokavuotinen visiittikohde. Ihana kesäkahvila, uskomattoman upea lounaspöytä ja mahtavat maisemat kutsuvat joka vuosi. Tällä kertaa myös yövyin hotellissa, työmatkani vuoksi.

Iltalenkki kartanon hurmaavassa pihapiirissä oli rauhoittava kokemus. Luonnon kauneutta saattoi vain ihailla hiljaisena. Kaiken vihreyden ja hiljaisuuden keskellä myös mieli lepäsi. Alla oleva näkymä avautui suoraan majoitushuoneeni ikkunasta.

Pihapiirin aittarakennuksessa on viihtyisiä kahden hengen huoneita, joissa on helppo yöpyä. Huoneeseen voi tilata yöpalaa ja aamupalan valmiiksi. Aamiaisen voi myös nauttia kartanon kahvilassa. Koronaturvallisuus on loistavasti varmistettu ja etäisyyksiä kunnioitetaan.

Wanhan Neuvolan Majatalo sijaitsee noin 70 km päässä Mikkelistä - Piekäsämäellä. Paikka taitaa olla tällä hetkellä kaupungin ainoa majoitusmahdollisuus. Minut se sai vieraakseni, kun kävin tyttärieni kanssa tervehtimässä äitiäni emmekä uskaltaneet yöpyä hänen luonaan.

Viihtyisässä majatalossa on otettu kaikki huomioon. Siellä oli helppoa ja turvallista yöpyä. Olokeittiössä voi valmistaa aamupalan itse ja tilauksesta saa myös jääkaappiin valmiin aamiaiskorin.

Suomen historiaan ruukkikohteissa

Suomen vanhat ruukit ovat vieneet sydämeni. Jokin niistä on melkoisella varmuudella visiittikohteena joka kesä. Iki-ihana Fagervikin ruukki on ollut juhannuskohteemme jo neljän vuoden ajan. Välillä siellä on värjötelty pipot päässä, untuvatakeissa, mutta tänä vuonna aurinko helli meitä täysillä.
Fagervikin Kartanon mailla sijaitsevat 1700-luvun punaiset mökit ovat ainutlaatuinen miljöö. Kaunis ja kiemurteleva museotie johdattaa tähän upeaan pikkukylään, jossa talojen kulmilla kukkivat juhannusruusut, syreenin, keisarinkruunut ja sormustinkukat.

Fagervikin kahvila on vanha tiilirakennus, jossa on historiallinen tiilikatto. Se edustaa ruukkikauden rakennustyyliä parhaimmillaan. Talossa sijaitsee museo, joka on auki kesäisin keskiviikkoisin ja sunnuntaisin.

Fagervikin kahvilassa on varmaankin seudun parhaat korvapuustit. Niitä on aina ihan pakko maistaa. Pienestä myymälästä voi ostaa myös mukaan paikallisia elintarvikkeita ja käsitöitä. Saaristoleivän lisäksi ostoskoriini päätyi myös pieni, nostalginen kristallimalja.

 Kartanon kupeessa sijaitsee myös punainen kirkko.

Kirkon pihalle johtavan portin yläpuolella komeilee vuosiluku 1780.

 Ja kylän tanssilavalla kokoonnutaan viettämään kesää.

Lyhyen matkan päässä sijaitsee toinen mahtava ruukkikohde Fiskars, joka on myös moderni käsityötaiteen keskus. Monena kesänä olemme piipahtaneet alueen näyttelyissä, hotelleissa ja kahviloissa. Tällä kertaan pysähdyimme vain lyhyesti Fiskarsin myymälään ja maailman tuotteita myyvään pikkuputiikkiin.

Strömforsin ruukki Itä-Uudellamaalla, Ruotsinpyhtäällä on syntynyt aikanaan Ruotsin ja Venäjän rajalle, Ruotsin puolella - siitä nimitys Ruotsinpyhtää. Viehättävä kohde tämäkin.

Paikka huokuu historiaa ja siellä on myös pajamuseo, joka kuvaa ruukkikauden työkalujen valmistamista.

Myös Strömforsin ruukin alueella sijaitsee oma kirkko.

Kirkon alttaritaulu, Ylösnousemus on kuuluisa, sen on maalannut Helene Schjerfbeck vuonna 1898.

Mahtipontinen, punainen Armonlinna on rakennettu v. 1824. Sen rakennutti kodikseen ruukkia pitkään johtanut Virginia af Forselles, jonka aikana ruukin nykyinen ilme rakentui.

Alueella voi yöpyä Strömforsin Bed & Bistrossa. Paikka tuntui olevan suosittu lounaspaikka.

Myös veden äärellä sijaitseva Ravintola Ruukinmylly on viehättävä. Sen listalla oli ainakin perinteinen, kermainen lohisoppa.

 Pyöräretki Porvoonjoen uomaa mukaellen

Porvoonjoen maisemat edustavat itäuusmaalaista suojeltua kulttuurimaisemaa. Täällä voi retkeillä myös pyörällä - tunnelma vilja-, rypsi- ja kuminapeltojen keskellä on upea. Pala kauneinta suomalaista maaseutumaisemaa.

Kuminasta on tullut suosittu kotimainen viljelykasvi - näin myös Porvoossa.



Polveileva vanha tie suorastaan hipoo paikallista asutusta paikoin. Kaunis kulttuurimaisema piirtyy mieleen mahtavana kesämuistona.

Porvoon saaristo

Porvoon saaristo on ihana kesäkohde - Emäsalo, Vessölandet, Pellinki... jokainen olisi oman tarinansa arvoinen. Pellingin lossi johdattaa kauniisiin saaristomaisemiin, jossa kulkija voi nauttia luonnosta ja herkutella vaikkapa saaristoleivällä ja savukalalla.

Sondbyn kylä sijaitsee Vessölandetin kärjessä. Vanhimmat tilat ovat peräisin 1600-luvulta. Mahtavat hirsitalot kauniine pihapiireineen ovat saaneet varallisuutensa metsästä tai hiekkalouhoksista. 

Tien päässä sijaitseva uimaranta on suositti vierailukohde kesähelteillä. Jos mielii saada autolle parkkipaikan, kannattaa alueelle suunnata ajoissa. 

Saariston maisema on aina kaunis.

Yleisen tien päätepisteessä sijaitsee myös bussipysäkki.
Alueella on yhteisö karavaanereille ja majoitusta saa vuokramökkeihin.

Terveisin

Marja

Iloa kotoilusta, kokkailusta ja designista

Etätyöt jatkuvat. Kun kotona tehdään nyt kaikki, pitää päivää jaksottaa työn ja vapaa-ajan välillä. Ottaa tauko työn lomassa ja nauttia. Pieni ilo voi olla myös siivottu koti tai herkullinen lounashetki. Illan lukutuokio.

Iloni ovat olleet myös kevään valoisuuteen sopivat värisävyt ja netin designmyynnistä bongattu pikkupöytä.

Skannon Suomessa myymä Ligne Roset mallisto on monen suosikki, myös minun. Siksi ilahduin valtavasti, kun onnistuin hankkimaan olkkariimme rankalaisen Ligne Roset -designtalon Good morning -pöydän.

Alban-Sébastien Gillesin suunnittelema pöytä on ollut valikoimassa vuodesta 2002. Se toimii erinomaisesti laskutasona sohvan tai nojatuolin kupeessa. Pöytä on kevyt ja sen paikkaa voi helposti vaihtaa tarpeen mukaan.

 Good Morning -pikkupöytä kantoi nimestään huolimatta myös illalla espressokahvini, jonka keitin itselleni lukuhetken lomassa.

Kevään yllättävät raekuurot ja vesisateet antoivat ihanan tekosyyn kietoutua vällyjen alle lukemaan. Ilta-auringosta huolimatta ulkona vallitsi viileä virtaus.

Koska vapaa-ajan matkustaminen ei ole nyt mahdollista, olen paljon kerrannut aikaisempia matkojamme. Tyttäreni innosti minut tekemään vietnamilaisia kesäkääryleitä tarjoamalla minulle niitä äitienpäiväyllätykseksi. Kun valmistelin kesärullatarjoilua, kävin samalla läpi Vietnamin matkamme. 

Muistelin esimerkiksi Hanoin kokkauskurssiani, jossa sain huippuammattilaisen opastuksella opetella juuri näiden kääryleiden valmistamista. Oli myös hienoa nähdä, miten taitavasti vietnamilainen ja ranskalainen keittiö voidaan yhdistä. 

Kevääseen kuuluu myös ikkunanpesu - toisten suosikki, toisten inhokki. Meillä homma on jo usean vuoden ajan hoidettu talkoina. Näin kukaan ei joudu pesemään ikkunoita yli sietokykynsä ja urakan jälkeen on luvassa yhteinen lounas herkkuineen.

Kukat ovat myös kevään ehdoton ilonaihe. Pihalle on voinut istuttaa orvokkeja ja nauttia kevään herättämistä, maasta nousevista krookuksista, tulppaaneista ja narsisseista. Kotipihamme on lisäksi tänäkin vuonna ollut valkovuokkoja tulvillaan. Sisälle olen hankkinut erilaisia viikonloppukimppuja. Pionit ovat kestosuosikkini ja niiden aika on nyt parhaimmillaan. Myös kallat ovat tulleet iloksemme.

Ihanaa loppuviikkoa!

Marja

Väriä ja kevään iloa vappuun!

Tänä vuonna ei lakiteta Mantaa tai mennä Helsingin Ullanlinnaan vappupiknikille. Sen sijaan voidaan nauttia keväästä, sen väreistä ja herkuista perhepiirissä pienimuotoisemmin. Luonto herää kevääseen ja tarjoaa myös monia ilon hetkiä.

Meidän pihallamme valkovuokot ovat puhjenneet kukkaan ja levittäytyneet koko pihamaalle. Niitä on ollut ihana poimia myös pieninä kimppuina sisälle iloa tuomaan. Marimekon tuotannossa aikoinaan ollut viinilasi toimii hyvin valkovuokkomaljakkona.
Espanjalaiset kuohuviinilasit on taas otettu esiin juhlaa odottamaan.

Vappuna saa iloitella väreillä kukissa ja kattauksissa.

Onneksi myös pionit ovat ehtineet jo kauppoihin ja kukkivat nyt täydessä loistossaan.

Leivoimme tyttäreni kanssa kevään ensimmäisen raparperipiirakan kaura- ja spelttijauhoista. Makuna myös kardemummaa ja vaniljaa.
Piirakan ja muidenkin vappuherkkujen reseptit löytyvät Prinsessojen kotitalous -blogistani:
http://prinsessojenkotitalous.blogspot.com/2020/04/vappuherkut-kevaista-ja-kaunista.html

Vappujuomaksi teemme aina hunajasimaa, omien mehiläisten hunajasta. Tarjolla on tänä vuonna myös Tertin kartanon alkoholitonta ruusukuohuviiniä ja tietysti kevään ensimmäiset shampanjat.

Pihamaalle olemme istuttaneet orvokit, viime viikonloppuna. Ne ovat aina lupaus keväästä.
Taimitarhuri kertoi, että nämä orvokit olivat karaistuneet -4 asteen pakkasessa. Viikolla ne saivat suojapeitteen parina yönä.

Pienet orvokit ovat suosikkejani. Ja tänä keväänä erityisesti hento pinkki/valkoinen kukka tuntuu ihanalta.

Toivotaan, että vappuviikonloppuna saadaan nauttia kauniista säästä kaikkia ennustuksia uhmaten!

Hauskaa Vappua ja kaunista kevättä!

t. Marja

Pääsiäismunia ja perinteitä

Tänä vuonna pääsiäistä on vietetty pienessä perhepiirissä. Koronaviruksen koetellessa terveyttämme ja sietokykyämme myös pääsiäisen viettoa rajattiin eivätkä kaikki perheenjäsenemmekään voineet tällä kertaa kokoontua yhteen. Yritimme kuitenkin, muuttuneessakin tilanteessa, ylläpitää perheen traditioita kattauksissa ja pääsiäisen tarjoiluissa.

Olen jo vuosien ajan kerännyt erilaisia pääsiäismunia. Osa niistä on taidokkaita, pieniä taideteoksia. Osa tavallisempia - mutta muistoina rakkaita ja arvokkaita nekin. Kokoelma täydentyy lähes joka vuosi esimerkiksi matkoilta hankittujen uusien munien myötä. Myös tyttäreni ovat ryhtyneet muistamaan minua yllätysmunilla.

Kerran vuodessa pääsiäismunat sitten kootaan perheen ruokapöytään tuomaan juhlan tunnelmaa. Samalla ne ohjaavat keskustelua muistoihin, matkoihin ja perheen yhteiseen tekemiseen.

Tänä vuonna pääsiäispöydän kattaukseen päätyivät munien lisäksi myös pajunkissat. Kuparihohtoiset servettirenkaat, jotka loistivat kauniisti auringonpaisteessa, ovat tyttäreni tekemät.

Pasha kuuluu aina pääsiäisen ruokapöytäämme. Yleensä se valmistetaan lankalauantaina ja nautitaan jo pääsiäisyönä perinteisen venäläisen pääsiäispullan, kulitsan kera. Jos olet innostunut kokeilemaan, reseptit löydät tästä.

Suklaataiteilija Mika Gröndahlin valmistaa kotimaisessa Chjoko-suklaatehtaassa signature munia. Niistäkin on tullut pääsiäisemme traditio. Ihana iso sulkaamuna kätkee sisälleen myös paljon pieniä yllätysmunia.

Pentikin pääsiäismunat istahtavat olohuoneeseen vuosi toisensa jälkeen. Vaalea yksinkertainen keramiikkamuna on jo 1980-luvulta, värilliset muutaman vuoden takaisia hankintoja.

Ihana kristallimuna muutti meille jonkin kesäretken jälkeen. Tapanani on kiertää kesällä kirpputoreja ja esimerkiksi Savonlinnan tai Kuopion toreilla voi tehdä hienoja löytöjä, saariston tapahtumia unohtamatta.

Taustalla oleva vanha ikoni on muistoni matkaltani Laatokan Valamoon. Iäkäs käsityön taitaja kertoi sen kiehtovaa tarinaa. Kaksi päivää mietin ostostani ja lopulta viimeisenä aamuna juoksin sen luostarin porttien ulkopuolelta hakemaan.

Tänä pääsiäisenä aurinko on suosinut meitä suurimman osan aikaa. Auringon innoittaman päädyin ripustamaan Pentikin lasimunia myös terassin kupeessa sijaitsevaan pensaaseen.

Pääsiäisterveisin,

Marja

Kevät koittaa kaikesta huolimatta

Eilen oli kevätpäivän tasaus ja tänä aamuna saimme herätä päivään, joka on yötä pidempi. Vieläpä aurinkoiseen päivään. Koronaviruksen varjostaa nyt kaikkien elämää, mutta kaiken kauheuden keskellä olen yrittänyt ajatella myös positiivisia asioita. Kevät on yksi niistä, sen tuloa ei voi estää.

Olen monen muun tavoin linnoittaunut kotiini etätöihin ja rajannut sosiaaliset kontaktit minimiin. Aika kuluu välillä lentäen ja välillä se matelee. Hayn herkät Time-tiimalasit auttavat silloin laskemaan minuutteja. Pienempi valuttaa hiekan kolmessa minuutissa, suurempi puolessa tunnissa.

Kevät ja luonnon ehtymätön kasvuvoima näkyvät jo. Japanissa kirsikkapuut ovat ruvenneet kukkimaan ja kotipihallani krookukset ovat heränneet henkiin keväästä muistuttamaan.

Terassit kylpevät auringonvalossa ja suovat pienen ylellisen kahvihetken.

Tämän kevään uusi muumimuki, Niiskuneiti, pääsi ensimmäistä kertaa käyttöön 

juuri tähän ihanaan keväthetkeen. 

Mukiin liittyvä Muumiperhe Rivieralla tarina kertoo siitä, miten naisellinen ja turhamainen Niiskuneiti osaa tarpeen tullen olla myös reipas ja neuvokas. Ehkä siitäkin löytyy yhteys nyt vallitsevaan maailmantilanteeseen.

Pieneltä happihyppelyltä kotipihan kulmilla tarttui mukaan nippu pajunkissoja. Vielä on epäselvää ja jopa hyvin epävarmaa, voivatko lapseni tulla  pääsiäistä viettämään. Pajunkissat ilahduttavat silti, tässä ja nyt.

Kevään myötä myös talven yli sinnitelleet viherkasvien taimet. Olen ne itse kasvattanut pistokkaista ja miten nyt iloitsenkaan nähdessäni niiden tarttuvan kevään kasvuvoimaan.

Kohtalon köynnös on myös kasvanut äidiltäni saamasta pistokkaasta. Tänä talvena se intoutui kukkimaan, ja kukkaloiston kadottuakin se intoutuu taas kevätauringosta.

Viirivehka on myös reagoinut kevätaurinkoon ja ruvennut kukkimaan.

Iloitsen siitä, että olen saanut tämän huoneilmaan tehokkaasti puhdistavan kasvin viihtymään kotonamme. Jos minä olen onnistunut, kaikki muutkin onnistuvat. Viirivehka on helppohoitoinen:)

Kevättä kaikille!

Marja