Olen ollut visiitillä Jurmon saarella, keskellä Saaristomerta. Saarella, jolla on pitkät perinteet. Elinkeinona on tänä päivänä turismi, mutta kautta historian saarelaiset ovat kalastaneet ja hoitaneet lampaita. Muinoin saarelaiset tunnettiin myös hylkeenpyynnin osaajina. Rakennustyyli on mitä saaristolaisin. Matalia taloja, joissa on pinehköt ikkuna. Ulkoseinät ovat usein maalattuja tai punamullattuja. Tämä mökki harmaine seinineen edustaa varhaisinta perinnettä.Vain kuistin sisäseinät ja ovi ovat saaristolaisittain maalattu murretulla sinisellä.
Saaristossa on opittu elämään tuivertavan tuulen ja rankkojenkin säiden armoilla.Ehkä juuri tämä karuus, pelkistetty miljöö ja elämä on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen. Siksi palaan saarelle aina uudestaa ja uudestaan.
Nyt tarkastelen saaristolaisuutta sisustajan silmin. Nykyajasta huolimatta ilahdun löytäessäni täältä pelkistettyjä, perinteisiä talonpoikaishuonekaluja. Mitkä muut tänne paremmin sopisivatkaan! Käsin tehdyt huonekalut ovat arvokasta kulttuuriperinnettä ja on ilo ollut huomata, että talonpoikaishenkiset huonekalut yhä useammin päätyvät myös citykotien sisustuksen yksityiskohdiksi - vastakohtaisuuksia luomaan.
.JPG)
Sohvat, kiikkustuolit, kaapit ja piirongit....
Ennen vanhaan lamput olivat öljylamppuja, nyt valaistus toimii sähköllä.
Vanha tyyli on kuitenkin haluttu säilytää.
Tämän pikkuisen, elämää nähneen jakkaran ottaisin koska tahansa myös oman kotini takan edustalle.
.JPG)
Raanut, ryijyt ja shaalit tekevät paluutaan vintage-hengessä. Saaristossa ne ovat olleet aina.
Minun aamukahvini valmistui kahvinkeittimellä, mutta uunin pankolta
löytyi myös nostalginen kuparipannu.
Saariston miljöö on inspiroinut myös keramiikantekijöitä.
Täällä vastakohtaisuus luodaan moderneilla design-tuotteilla,
joita nyt edustaa mm. Pentti Vainion v. 2002 suunnittelema puinen vati.
Terveisin,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti